Hallitus on ilmoittanut kokeilusta, jossa yli 65-vuotiaat voivat käydä yksityisellä yleislääkärillä julkisen terveyskeskuksen hinnalla. Pinnan alla kokeilussa on kuitenkin vakavia ongelmia.
Ensinnäkin, käyntejä saa vuonna 2025 vain kaksi ja sen jälkeen kolme vuodessa. Jos iäkäs tarvitsee enemmän hoitoa – kuten usein on – edulliset käynnit loppuvat nopeasti. Mitä sitten tapahtuu? Potilas joutuu maksamaan täyden hinnan tai palaamaan julkiselle sektorille, joka on jo ylikuormitettu. Tämä ei ole kestävä ratkaisu, vaan tilapäinen hätäapu, joka ei korjaa terveydenhuollon rakenteellisia ongelmia.
Toiseksi, hallitus on leikannut terveyskeskuksista tänä vuonna 120 miljoonaa euroa samalla kun se ohjaa rahaa yksityiselle sektorille. Aiemmat kokeilut ovat jo osoittaneet, että vastaavat mallit eivät ole merkittävästi parantaneet hoitoon pääsyä – sen sijaan kustannukset ovat nousseet ja lääkäripalvelut keskittyneet entistä enemmän suuriin kaupunkeihin.
Suurin ongelma on kuitenkin hoidon jatkuvuus. Yksittäisten lääkärikäyntien tukeminen ei luo pitkäjänteistä hoitosuhdetta, vaan pirstoo hoitoa entisestään. Erityisesti iäkkäille kokonaisvaltainen ja jatkuva hoito on välttämätöntä, mutta tämä malli voi lisätä turhia käyntejä ja päällekkäisiä tutkimuksia, mikä lopulta kuormittaa järjestelmää entistä enemmän.
Lisäksi palvelut jakautuvat epätasaisesti. Alueilla, joissa yksityisiä lääkäreitä on vähän tai ei lainkaan, kokeilu ei tuo helpotusta hoitoon pääsyyn. Samalla se kannustaa lääkäreitä siirtymään pois julkiselta sektorilta, vaikka hyvinvointialueet kärsivät jo nyt henkilöstöpulasta ja säästöpaineista.
Jos hallitus todella haluaisi parantaa hoitoon pääsyä, nämä miljoonat olisi suunnattava vahvan perusterveydenhuollon kehittämiseen. Esimerkiksi omatiimimalli, jossa potilaalla on pysyvä hoitotiimi, parantaisi hoidon jatkuvuutta ja vähentäisi turhia käyntejä.
Mikä on Suomen terveydenhuollon tila vuonna 2028, kun tämä kokeilu päättyy? Jos hallitus jatkaa nykyistä linjaansa, hoitoon pääsy vaikeutuu entisestään ja hoidon tasa-arvo rapautuu. Tarvitsemme pysyviä ja kestäviä ratkaisuja, emme tilapäisiä paikkauksia.
Niina Piippo
Aluevaltuutettu ja Sote-palvelulautakunnan jäsen
Liedon valtuuston varapuheenjohtaja