Orpon ja Purran hallituksen päätökset ovat jälleen kerran iskeneet suomalaisiin, jotka tarvitsevat hoitoa ja tukea. Hallitus aikoo leikata sosiaali- ja terveyspalveluista lähes 200 miljoonaa euroa tilanteessa, jossa hoitojonot ovat jo kestämättömät ja hoitohenkilöstö venyy äärirajoille. Leikkaukset osuvat kipeimmin heihin, jotka ovat kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa – lapsiin, vanhuksiin ja sairaisiin. Kenen oikeus hoitoon on seuraavana vaakalaudalla?
Tämä hallitus on jo näyttänyt suuntansa. Sote-leikkausten vuoksi hyvinvointialueilla on jouduttu käymään yt-neuvotteluja, palveluita on supistettu ja kiireetöntä hoitoa on siirretty yhä kauemmas. Tämä tarkoittaa sitä, että sairaudet pahenevat, ihmisten hätä kasvaa ja lopulta edessä on entistä kalliimpi hoitojakso. Samalla hallitus on nostanut lääkkeiden omavastuita ja terveyskeskusmaksuja jopa 45 prosenttia, mikä vaikeuttaa vähävaraisten pääsyä hoitoon entisestään. Kuinka moni jättää menemättä lääkäriin rahanpuutteen vuoksi?
Erityisen huolestuttavaa on, että hallitus ei ole avoimesti kertonut, mistä kaikista palveluista se aikoo leikata. Onko seuraavana vuorossa lastensuojelu, vanhusten hoivapaikat vai perusterveydenhuolto? Jo nyt ikäihmisiä odottaa hoivakotipaikkaa, koska he eivät enää pärjää kotona. Jos hallitus vie suunnittelemansa 100 miljoonan euron leikkaukset sosiaalihuoltoon, se tarkoittaa jopa 2000 ympärivuorokautista hoivapaikkaa vähemmän – juuri silloin, kun tarve kasvaa.
Kätilönä tiedän, miten tärkeää on, että terveydenhuoltoon panostetaan ennaltaehkäisevästi. Jokainen viivästynyt hoitokäynti voi johtaa vakaviin seurauksiin niin äideille, vauvoille kuin muille potilaille. Nopea hoitoon pääsy säästää inhimillistä kärsimystä ja lopulta myös veronmaksajien rahoja. On pidettävä kiinni tavoitteesta, että kiireettömään hoitoon on päästävä kahdessa viikossa. Se ei ole luksusta – se on välttämättömyys.
Hyvinvointialueiden on oltava vastavoima hallituksen politiikalle, jonka mukaan lääkäriin pääsyä on kohtuullista odottaa kolme kuukautta. Tämä ei ole hyväksyttävää. Jokaisella suomalaisella on oikeus saada hoitoa oikea-aikaisesti, riippumatta siitä, kuinka taitava hän on digipalveluiden käytössä. Tarvitsemme inhimillisiä ja saavutettavia palveluita, joissa jokainen saa tarvitsemansa avun ilman kohtuuttomia esteitä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että suomalaiset saavat laadukasta hoitoa silloin, kun sitä tarvitaan. Hallituksen on kerrottava kansalaisille ennen vaaleja, mistä se aikoo leikata ja mitä seurauksia päätöksillä on. Kysymys kuuluu: valitsemmeko terveyden ja hyvinvoinnin vai leikkausten synnyttämän kärsimyksen?
Niina Piippo Kätilö, aluevaltuutettu Varisnais- Suomen hyvinvointialue (SD)