Varautuminen ja huoltovarmuus ovat merkittäviä perusteita käyttää inhouse-yhtiöitä
Turun Sanomat 13.8.2025
Inhouse-järjestelmää ei ole missään nimessä syytä kaventaa tai poistaa. Enkä mieluumminkin päinvastoin, toteaa Juha Heikkilä.
Turun Sanomien Mielipiteet-osiossa julkaistiin lauantaina 9.8. Jorma Saarikedon laatima kirjoitus otsikolla ”Inhouse-yhtiöiden suosiminen vääristää markkinoita”. Saarikedon kirjoitus alkaa virkkeellä ”Kilpailluilla markkinoilla palvelut syntyvät edullisemmin ja laadukkaammin”.
Kova on väite. Varsinkin kun Saariketo ei kuitenkaan kattavasti pysty perustelemaan väitettään.
Inhouse-yhtiö on valtion, kunnan tai kuntayhtymän omistama ja niiden määräysvallassa oleva, tavallisesti osakeyhtiö, jolta tehdyt hankinnat voidaan toteuttaa ilman hankintalain mukaista kilpailutusta. Otetaan esimerkkinä vaikka Turku. Turun päättävissä elimissä on päätetty, että Turun sisäisestä joukkoliikenteestä 15 prosenttia suoritetaan Turun kaupungin omistaman Turun Kaupunkiliikenne Oy:n toimesta eikä kilpailutusta tarvita.
Pitää muistaa, että kilpailutukset ovat yleensä massiivisia prosesseja, joissa viranhaltijoiden työtunteja palaa kymmeniä, ellei satoja.
Väite siitä, että yksityisen sektorin toteuttamana palvelut olisivat yksiselitteisesti edullisimpia ja laadukkaampia, ei sinänsä perustu mihinkään sataprosenttiseen faktaan. Yrityssektori haluaa asian nähdä näin päästäkseen kuorimaan hyvää tienestiä julkisen sektorin kukkarosta.
Tiedän Suomen kunnissa toimintoja, jotka on aikanaan ulkoistettu yksityisen yrityksen kontolle, kunnes on laskelmissa todettu, että kunnan omana toimintana toiminta on jopa merkittävästi edullisempaa, laadukkaampaa ja notkeampaa.
Yksityinen sektori tähtää aina liiketaloudelliseen voittoon. Lainsäädännön mukaan tämä on mahdollista, joten ei siitä sen enempää.
Päähuomio asiassa on kuitenkin se, saavatko kunnat, valtio, hyvinvointialueet ja kuntayhtymät palveluja, jotka ovat laadukkaita ja sellaisia, että ne tilanteiden muuttuessa viime kädessä takaavat jopa kansalaisten turvallisuuden. Tällaisessa asetelmassa yksityisen sektorin toiminta on jäykkää. Palveluja voidaan muuttaa tai lisätä, mutta rahaa tarvitaan lisää. Inhouse-yhtiöissä voidaan poliittisen päätöksenteon tai viranhaltijapäätösten myötä muuttaa toimintamalleja ilman, että tarvitaan merkittäviä taloudellisia lisäpanostuksia.
Saarikedon ulostulo puheena olevassa artikkelissa on myös siinä mielessä hämmentävä, että on yrittäjätahoja, jotka ovat kurkkuaan myöten täynnä kilpailutuksia. Monesti he toteavat, että yritykset kilpailuttavat itsensä hengiltä. Näin ollen on aika outoa, että yritysmaailma haluaa niin kiihkeästi päästä mukaan toteuttamaan julkisen sektorin palveluja, jos kilpailutus vie ne konkurssin partaalle.
Inhouse-järjestelmää ei ole missään nimessä syytä kaventaa tai poistaa. Enkä mieluumminkin päinvastoin. Elämme epävarmoja aikoja. Varautuminen ja huoltovarmuus ovat merkittäviä, erittäin merkittäviä perusteita käyttää inhouse-yhtiöitä. Esimerkiksi koronapandemian aikaan inhouse-yhtiöt tukivat lääkäreiden ja hoitajien työtä turvaamalla laitos- ja ruokahuollon toiminnot.
Yksityiset palvelut eivät ole turvaamassa markkinahäiriöitä kuten julkiset. Yksityisen toimintalogiikka on tuottaa omistajilleen voittoa.
Juha Heikkilä
kaupunginvaltuutettu (sd.), Lieto